Päivä kaupungilla ja 33 astetta


Jyväskylä ajaa täyttä vauhtia seinään. Päivä kaupungilla ja 33 astetta celsiusta saivat tämän ajatuksen vahvasti mieleeni. Miksi loistava opiskeluaikojeni Suomen Ateena on taantunut vähän nuhjuiseksi keskisen Suomen pikkukaupungiksi? Miksi toisaalta tuntuu, että kaupunki kukoistaa, ja toisaalta, että katutasossa kaupunkia vaivaa kuolio?

Heinäkuisen lämpimän viikonlopun tapaan suurin osa jyväskyläläisistä on vetäytynyt mökeilleen järvien rantaan tai viettää päivää sataman alueella. Vain harva on uskaltautunut uhmaamaan porottavan auringon kuumentaman asfaltin ja kiven hehkua. Jäätelökioskien eteen riittää kuitenkin jonoa, ja vähäiset istumapaikat varjossa ovat kysyttyjä. Kaupoissa on mukavan viileää ja mukavan tilavaa. Mikä johdattaakin takaisin tuohon alun huomiooni.

Jyväskylään rakennetaan koko ajan ennätystahtia uusia superkalliita asuntoja. Ydinkeskustan ainoan tavaratalonkin päälle tehdään asuntoja. Kaupunkilaisten kanssa juteltuani yksi kysymys nousee ylitse muiden. Kenellä on noihin asuntoihin varaa? Rakennusbuumin kanssa samaan aikaan keskustassa on häiritsevän paljon tyhjää liiketilaa aivan katutasossa. Tuo edellä mainittu tavaratalo/asuintalo on vuokrannut suurimman osan tiloistaan muille kaupoille ja palveluille. Tavaratalon jäljellä olevien tilojen hyllyt ovat tyhjiä alennusmyynnistä ilmoittavien lappujen takana. Ainoastaan tavaratalon kellarikerroksen elintarvikemyymälässä tuntuu vielä olevan elämää. Muut kerrokset ovat kuin The Walking Dead -sarjan hylätyistä kaupungeista. Samaan televisiosarjaan viittaa myös se, että kuolleessa ydinkeskustassa on kyllä vipinää illalla ja yöllä. Lukuisilla ravintoloilla riittää asiakkaita.

Kaupungin tiloja varataan kaupalliselle tapahtumalle.

Kaupungin tiloja varataan huoletta kaupallisen tapahtuman käyttöön.

Päiväni kaupungilla sattui toki historiallisesti kuumimpaan helteeseen. Ei ole ihme siis, että ihmisiä ei juuri parveile. Mutta lukuisia tyhjiä liiketiloja ja ydinkeskustan tärkeimmän tavaratalon tyhjiä hyllyjä tämä parin viikon käristyskupoli ei selitä.

Toivoa ralleista

Ainoa valon- ja toivonpilkahdus tuntuu olevan Rallit, kaupallinen tapahtuma, jolle kaupunki uhraa tilansa, katunsa ja parkkipaikkansa, jopa parin viikon ajaksi. Tapahtuma on niin tärkeä, että sen mukanaan tuomia haittoja ei saa paikallisessa mediassa edes mainita, eikä tapahtumaa saa muutenkaan kritisoida. Näinä ilmastonmuutoksen ja superhelteiden aikoina on tosin vaikeaa kuvitella turhempaa ja haitallisempaa tapahtumaa keskellä kauneinta Järvi-Suomea.

Päivä kaupungilla ja 33 astetta. Kirkkopuiston jokaisella penkillä on oma varjostava puunsa.

Kirkkopuiston jokaisella penkillä on oma varjostava puunsa.

Erityismaininta ja -tunnustus on kuitenkin annettava Kirkkopuiston penkkien ja pensaiden suunnittelusta. Kadun varren jokaisella penkillä on oma puunsa, joka varjostaa penkkiä alkuiltapäivän kuumimman paisteen aikana. Penkkejä on ehkä parikymmentä, joten sijoittelu ei ole vahinko. Joku on miettinyt designin huolella ja pystyy näin tarjoamaan kaupunkilaisille suojaisan levähdyspaikan kuumimman paahteen keskellä. Näillä penkeillä päivä kaupungilla ja 33 astetta ei tunnu enää lainkaan niin tukahduttavalta.

Voit joko kommentoida tätä tekstiä suoraan tai lähettää minulle viestin Ota yhteyttä -lomakkeen kautta.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *